Hääpäivän aamu valkeni harmaana ja hiukan sumuisena. Nousin kahdeksan aikaan ja lähdin aamupalan jälkeen keskustaan. Tarkoituksena oli mennä metrolla Green Parkkiin ja sieltä puiston läpi Buckinghamin palatsille. No hiukan toisin kävi... Puistossa oli jo ennen yhdeksää paljon ihmisiä ja heitä väistellen kävelin palatsia kohti. Puiston nurkassa oli portti, jonka läpi järkkärit päästivät ihmisiä palatsin eteen ja kadulle. Menin portille jonottamaan muun ihmisjoukon kanssa ja jono eteni hitaasti. Pääsin metrin päähän portista, kunnes järkkärit sulkivat portin ja ilmoittivat etteivät päästä enempää väkeä palatsin eteen. Hitsit! Hiukan kyllä harmitti ensin, mutta myöhemmin kun telkkarista katsottiin sitä väkimäärää palatsin edessä niin taisi olla parempi etten sinne päässytkään.
Melkein pääsin tästä portista palatsin eteen...
Lähdin kävelemään puiston halki ja puolessa välissä törmäsin täysin sattumalta Iiaan, Jykään, Nooraan ja Lauriin. Päätimme vielä kierrellä ja yrittää päästä jonkun kadun varteen odottelemaan hääparia. Kierrettiin puiston ohi, mutta joka puolella oli niin paljon ihmisiä että oli aivan mahdotonta päästä sen kulkureitin varrelle mistä Kate & William kulkivat. Palattiin takaisin Green Parkkiin, sillä siellä oli 2 isoa screeniä joilta myös häitä näytettiin livenä. Nyt kuitenkin sekin oli suljettu valtavan ihmismäärän takia ja ihmismassa virtasi kohti Hyde Parkkia, jossa oli myös isoja screenejä livelähetystä varten. Seurattiin väkijoukkoa Hyde Parkkiin ja jäätiin sinne katsomaan hääjuhlaa. Siellä vain sattui olemaan muutama muukin ihminen ja minä lyhyellä varrellani en nähnyt edes screenejä kunnolla. Mietinpä vain, että en olisi tainnut nähdä palatsin edessäkään mitään...
Hyde Park oli myös täynnä ihmisiä... Näin "lähelle" päästin screenejä siellä
Katsoimme valojen vannomisen ja sen jälkeen päätin lähteä takaisin kirkolle, jossa myöskin oli menossa oma kisakatsomo. Lauri lähti mukaani ja menimme metrolla takaisin. Westminsterin metroasema oli suljettu kokonaan väkimäärän takia, mutta muuten metrot kulkivat. Kirkolla oli grilli päällä ja tarjolla monenlaisia herkkuja. Siellä katsoimme hääjuhlan loppuun telkkarista ja sen jälkeen iski kummallinen väsymys päälle. Nuokuimme vain sohvilla puoliunessa. Onneksi päivän mittaan vielä virkuimme ja lähdimme illalla uudestaan keskustaan katsomaan hääjuhlintaa. Yllättävän tyhjäksi oli keskusta muuttunut ja kun menimme Green Parkin ohi, niin ei olisi uskonut että aamupäivällä se oli täynnä väkeä. Se oli ensinnäkin paljon siistimässä kunnossa, mitä Kalajoen hiekkasärkät ovat juhanuksen jälkeen ja toisekseen siellä oli enää kourallinen ihmisiä.Näin nopeasti tuli ja meni hääpäivä... Onnea vielä prinssi William ja herttuatar Catherine! Nyt voi sitten ruveta arvuuttelemaan häämatkakohdetta... :)
Myös ambulanssit päivystivät koko päivän
Ja näkyi siellä myös varamorsiamia olevan päivystämässä siltä varalta että Kate kieltäytyykin alttarilla... Vai olivatkohan Harryn takia paikalla?
Ps. Huomenna sunnuntaina lähdemme Iian ja Jykän kanssa Skotlantiin ja tulemme takaisin keskiviikkona. Luvassa siis kuvia ja tilapäivityksiä ylämailta!
Tänään torstaina menin töiden jälkeen käymään keskustassa katsomassa hulluja hääturisteja, jotka ovat pystyttäneet telttansa aivan Westminster Abbeyn eteen, eli sen kirkon eteen missä Kate ja William huomenna vihitään. Siellä oli ihan mielettömästi turisteja, valokuvaajia, toimittajia, kameramiehiä ja muuta mediaväkeä, poliiseja sekä minä.
Tässä parhaimpia paloja:
Liput liehuivat tuulessa
Näiden lippujen myyjä tienaa tällä viikolla hyvin
Westminster Abbey taitaa olla valmiina huomisia häitä varten
Kirkon edustalla
Poliiseja oli paikalla useampia
Hääväkeä telttakylässä, aivan kirkon edessä!
Ei voinut kuin ihmetellä näitä häähulluja... Ja siellä oli kaikenikäisiä!
Hattu
Onnea hääparille!
Jostakin syystä Kanadalaisia oli paljon odottamassa huomista
Yrittivät saada minutkin tähän kuvaan, mutta olen sitä mieltä että onneksi se En ole minä.
Siellä pilkistää London Eye ja Big Ben
BBC:n pojat olivat jo paikalla, kuten myös muutama muukin median edustaja
Kadut on aidattu huomista varten, ettei kukaan juoksisi tielle
Hääkrääsää matkamuistomyymälässä
Laittaisitko kaupassa ostoksesi Kate & William -kassiin?
Kakut, keksit, muffinsit ja kaikki muut herkut ovat saanut ylleen hääkoristeet
Seuraatko historiallisia häitä telkkarista perjantaina?
Katen ja Williamin suuri päivä koittaa huomenna, 29.4.2011. Tätä media on hehkuttanut jo pidemmän aikaa sekä Suomessa, että täällä Englannissa. (Välillä ollaan keskusteltu siitä, onko hääinnostus suurempaa Suomessa kuin Englannissa..) Olen nyt parina päivänä kulkenut kamera kädessä ja ottanut teille kuvia kaikesta siitä häähömpötyksestä, mitä täällä on nähtävillä. Aloitetaan meidän paikallisesta Surrey Quaysin ostoskeskuksesta. Tältä näyttää siellä:
Vaatekaupan ikkunassa onniteltiin hääparia
Astuin sisälle Tescoon ja tältä näytti siellä...
Myynnissä myös keksejä, vain 5 puntaa per rasia!
Jos tämän jälkeen ei tiedä miltä Brittien lippu näyttää, niin jo on kumma!
Paikallinen korttikauppa lupaa lähettää onnittelukortin ilmaiseksi hääparille
Tiistaina minulla oli taas pitkästä aikaa työpäivä ja olin aamuvuorossa. Leivoin korvapuusteja, sillä viime kerrasta olikin jo aikaa... Tiistai-illalle meillä oli Terjen kanssa suunnitelmia, sillä täällä kirkolla usein vierailevat John ja Maria kutsuivat meidät luokseen. Kiersimme Blackheathin kautta, jossa Terje ja muut assarit asustelevat tällä hetkellä ja kävimme heidän kotonaan ensin. En ollut aikaisemmin käynyt Blackheathissa ja oli mukava nähdä uusia maisemia. Blackheath on saanut nimensä suurista niityistä, jotka erottavat sen Greenwichista ja Lewishamista. Kuulin myös, että nimen ja niittyjen alkuperä juontaisi juurensa mustan surman aikaan, jolloin kaikki ruttoon kuolleet olisi haudattu niityille ja niityt ovat siksi säilyneet, koska niiden päälle ei ole haluttu rakentaa mitään. Se tosin taitaa olla myytti, sillä ainakin wikipedian mukaan lähiön nimi olisi saanut alkunsa tummasta maaperästä.
Blackheath
Blackheathista menimme bussilla Lewishamiin kyläpaikkaamme ja siellä söimme erittäin perinteistä englantilaista ruokaa. Nimittäin fish & chipsejä. Hyviä oli! Myös jälkiruoaksi oli jotain perinnejälkkäriä, mutta en enää muista sen nimeä. Ilta meillä vierähtikin mukavasti Johnin ja Marian luona, kunnes lähdin bussilla takaisin kirkolle.
Keskiviikkona olin, kuinka ollakaan, aamuvuorossa ja kävin tekemässä kotikäynnin. Töiden jälkeen kävin Elephant & Castlen ostoskeskuksessa, jossa sijaitsee Clarksin factory shop. Toisinsanoen siellä myydään Clarksin kenkiä (ja laukkuja) kivoilla alehinnoilla. Olen siellä aikaisemminkin käynyt tekemässä löytöjä ja tällä kertaa hakusessa oli hyvät kävelykengät. Löysin sellaiset lenkkarimalliset kengät itselleni. Täällä Lontoossa on todella tärkeä rooli hyvillä kengillä. Vaikka käytän metroja ja busseja niin siitä huolimatta käveltyä tulee todella paljon. Paljon paljon enemmän mitä Suomessa. Tämän Mikkokin huomasi pääsiäisenä ja voidaan kyllä molemmat suositella hyviä kenkiä Lontooseen matkustaville. Joskus vain on parempi laittaa jalkaan ne kengät, joilla on hyvä kävellä riippumatta siitä, miltä ne muuten näyttävät. Ja täällä muutes katukuvaan kuuluvat bisnesnaiset, jotka kulkevat töihin tai töistä kotiin lenkkarit jalassa ja jakkupuku tms. päällä. Lenkkareilla on paljon parempi kävellä mitä korkkareilla ja työpaikalla he sitten vaihtavat korkkarit/työkengät jalkaan.
Maanantaina minulla oli vielä vapaata ja nukuin todella pitkään. Myöhäisen aamupalan jälkeen lähdin käymään pienellä City Farmilla. Täältä Lontoon suuresta kaupungista löytyy pieniä kaupunkimaatiloja, tai ehkä pikemminkin kotieläinpuistoja. Niihin sisäänpääsy on yleensä ilmainen ja ne ovatkin lapsiperheiden/kaupunkilaisten suosiossa. Useimmissa on mahdollisuus ruokkia ja silittää eri kotieläimiä.
Tässä muutamia kuvia City farmista, jossa uteliaisuuttani poikkesin:
Maanantai-iltana kävimme vielä juhlistamassa Heikin läksiäisiä Tibits-nimisessä kasvisravintolassa, joka sijaitsee lähellä Piccadilly Circusta pienellä sivukujalla. Se olikin ensimmäinen kasvisravintola, jossa olen käynyt täällä Lontoossa ja tykkäsin kyllä kovasti. Siellä on buffet-tyyppinen ruokailumahdollisuus, mutta annoksesta maksetaan painon mukaan. Ensin siis kerätään lautanen täyteen erilaisia kasvisherkkuja, mennään kassalle, laitetaan lautanen vaa'alle ja maksetaan sen mukaan mitä annos painaa. Juoma maksetaan erikseen.
Lautanen täynnä kasvisruokaa.. Oli hyvää! :)
Myös erilaisia jälkiruokia on tarjolla. Niiden kanssa toimitaan samalla tavalla, eli kerätään lautaselle ja punnitaan+maksetaan kassalla. Näppärää! Olimme kaikki oikein tyytyväisiä ruokailuun Tibitsissä.
Sotamuseosta siirryttiin vähän kevyempään aiheeseen, kun löysimme itsemme seuraavaksi Natural History Museumista ja keskeltä valtavaa turistimassaa. Huomasi kyllä, että ihmiset olivat viettämässä pääsiäislomaa ja valitettavasti monet perheet olivat valinneet päivän vierailukohteeksi kyseisen museon...
Siellä vierailumme jäi aika lyhyeksi, johtuen osittain turistimäärästä sekä kuumuudesta. Olimme myös suunnitelleet, että menemme illalla Hard Rock Cafeeseen syömään, mutta päätimme vaihtaa ravintolaa turistiryysiksen takia. Kuulemma siellä olisi saanut jonottaa tunnin pöytää.. Sen sijaan Ismo antoi meille vinkin The Yellow House -nimisestä ravintolassa, joka sijaitsee Surrey Quaysin overground-aseman vieressä. Kävimme siellä syömässä ja olimme varsin tyytyväisiä. (Minun pitäisi kai tehdä lista ravintoloista, joissa olen käynyt ja joita voin itse suositella...)
Lauantaille olimme varaneet liput We Will Rock You -musikaaliin. Sitä ennen aamulla halusimme kuitenkin vielä käydä Science-museossa. Mistä johtuu, että täällä saisi jokaisessa museossa vietettyä vaikka koko päivän? Aivan liikaa nähtävää ja aivan liian vähän aikaa nähdä kaikki... :) Tässä muutamia kuvia Science-museosta.
Astronauttien gourmeeruokaa tarjolla
One of the safest cars in the world.
Siellä oli myös meidän yllätykseksi Mika Häkkisen formula-auto esillä, tai oikeastaan uudelleen rakennettu malli...
"Mika Hakkinen crashed in the 1999 German Grand Prix after spinning at 207mph. Thanks to the car's safety features and his driving skills, he walked away unhurt."
Science-museosta suuntasimme sitten teatterille, jossa treffasimme Iian ja Jykän. Menimme siis oikein porukalla musikaaliin. Minusta musikaalit ovat aivan loistavia täällä, eikä We Will Rock You tuottanut pettymystä. Mikkokin taisi siitä tykätä. Tämän elämyksen jälkeen kävimme uudestaan Fridayssa syömässä ja sen jälkeen menimme Mikon kanssa kirkolle. Illalla kävimme vielä saunomassa kirkon saunassa.
Sunnuntaina herättiin aikaisin ja kävin viemässä Mikon lentokentälle. Onneksi enää reilu kuukausi, niin sitten taas nähdään. :) Iltapäivällä kävin puistossa ottamassa aurinkoa ja illalla mentiin Iian, Jykän, Nooran ja Davidin kanssa leffaan. Käytiin katsomassa se uusi Red Riding Hood -elokuva. Oli muuten hyvä, mutta puhuvan suden olisi voinut jättää siitä pois... Se ei oikein sopinut kokonaisuuteen.
Näin siis tuli ja meni pääsiäinen Mikon kanssa ja kohta alkaa viimeinen kuukausi Englannissa. Miten aika voi mennä näin nopeasti? Sunnuntaina itse asiassa tuli täyteen 50 päivää täällä oloa. Olenko muka ollut jo niin kauan poissa Suomesta? Huh!
Perjantaina minulla ja Mikolla oli tiedossa museokierros. Hyppäsimme bussiin ja menimme ensimmäisenä Imperial War museumiin, eli sotamuseoon. Sisäänpääsy sinne(kin) on ilmainen. Siellä sai yllättävän monta tuntia kulumaan ja se taisikin olla Mikon suosikkikohde koko reissun aikana. Ajattelin myös koko ajan, että tämä on sellainen museo missä iskän kannattaisi käydä jos joskus tulisi Lontooseen. Museossa oli erityisesti keskitytty ensimmäiseen ja toiseen maailmansotaan, mutta löytyi sieltä myös näyttelyitä kylmästä sodasta ja muista viime vuosien konflikteista. Samaten siellä oli oma näyttely lasten sodasta, joka kertoi lasten silmin toisesta maailman sodasta ja siihen sisältyi myös sisäänpääsy "perinteiseen" 40-luvun taloon. Tässä muutamia kuvia kyseisestä museosta:
Käyttöohjeet
Peruna on superruokaa :)
Sota-ajan lapsista kertovassa näyttelyssä oli tällainen pulpettimalli esillä
Brittilehden etusivu
Tältä näytti museon aula ja tuo mustavalkoinen "pylväs" keskellä on "Polaris A3 missile;
a drill version used by the Royal Navy for training purposes"
Torstaina (21. päivä) lähdettiin kullan kanssa kiertelemään kaupungin turistikohteita. Mentiin ensin bussilla Tower Bridgelle ja otettiin siitä muutamat kuvat. Sen jälkeen jatkettiin matkaa London Eyelle ja ihmeteltiin sitä turistimäärää joka siellä oli. London Eyen luona oli (taas) paljon ihmispatsaita kerjäämässä rahaa turisteilta. Ostettiin jäätelöt ja matka jatkuin kohti Big Beniä. Siellä taas Mikko otti muutamat pakolliset turistikuvat ja matka jatkui edelleen kävellen kohti Buckinghamin palatsia. Sattui aika hauskasti, sillä nähtiin kuningatar vilaukselta! Edestämme nimittäin kulki autosaattue ja siellä se kuningatar Elisabet II istui autossa takapenkillä.
Buckingham
Buckinghamin luona näpsittiin lisää kuvia ja sieltä turistikierroksemme jatkui halki Green Parkin ja ohi Ritz -hotellin aina Piccadilly Circukselle. Siellä vein Mikon syömään T.G.I. Fridayssiin. Syötiin ribsit ja jälkkäriksi tarjoilija toi minulle valtavan palan suklaakakkua ja sillä sain kyllä suklaakiintiön täyteen vähäksi aikaa...
Sen jälkeen käytiin vielä kävelemässä Oxford Streetillä ennen kuin palattiin takaisin kirkolle. Myöhemmin illalla käytiin vielä katselemassa St Paul'sin Cathedralia, mutta minulla jäi kamera kirkolle niin ei sitten tullut otettua kuvia.
Tiistaina minulla oli viikon ainut työpäivä, joten aamupäivä meni töissä. Se oli ihan hyvä, sillä sain ajan kulumaan paremmin. Odotin nimittäin jo kovasti Mikon tuloa ja vilkuilin vähän väliä kelloa. Työpäivän jälkeen päätin lähteä puistoon lukemaan. Koko viikolle oli luvattu reippaasti yli +20 astetta lämmintä sekä aurinkoista, joten sisällä ei viitsinyt kauaa istua. Menin Jubilee-metrolinjalla puiston viereen ja kävin ostamassa itselleni Marks & Spenceriltä hiukan evästä. Sen jälkeen etsiydyin varjopaikkaan puiden alle lukemaan. Seitsemän aikaan aloin tekemään lähtöä, mutta kuinka ollakaan metroon oli tullut jotain vikaa ja jouduin turvautumaan bussikyytiin. Aina ei kannata täysin luottaa metrojen toimivuuteen... Tiistai siis tuli ja meni. Keskiviikkona Mikko sitten saapuikin tänne ja olipa ihana nähdä pitkästä aikaa! Käytiin illalla syömässä ja tehtiin esittelykierros myös kirkon tiloihin.
Blogipäivitykset ovat nyt viikon jäljessä, sillä en ole ehtinyt tänne kirjoittaa. Mutta laitan tänne ihan lähiaikoina viikon tapahtumat. Tässä tulee siis tarinaa maanantaista 18.4.
Kensington Palace
Pääsiäisbasaariviikonlopun jälkeen laitettiin kirkko kiinni maanantaiksi. Siispä vapaapäivästä ja lämpimästä säästä nauttien suuntasin Kensingtoniin ja siellä päivän käyntikohteena oli Kensingtonin palatsi. Sinne pääsee esim. käyttämällä Central-metrolinjaa ja jäämällä pois Queenswaylla. Kensingtonin palatsi on toiminut Brittiläisen kuningasperheen asuinpaikkana, mutta on nyt osittain avattu turisteille. Muunmuassa Diana on asunut kyseisessä palatsissa. Palatsissa oli kuitenkin menossa rakennustyöt, jotka valmistuvat vuonna 2012. Siihen asti siellä on esillä näyttely "lumottu palatsi", joka oli kuitenkin mimulle pettymys enkä voi sitä suositella. Ehkä kannattaa odottaa siihen asti, että rakennustyöt valmistuvat. Palatsin sisällä ei myöskään saanut ottaa valokuvia, joten minulla ei ole sieltä kuvamateriaalia. Ja sen lisäksi 11 punnan opiskelijahinta tuntui aikamoiselta rahastukselta.
Iltapäivätee / Afternoon tea
Tämän mielipahan yritin kuitenkin korjata The Orangery-nimisessä kahvilassa, jossa kokeilin ensimmäistä kertaa kuuluisaa iltapäiväteetä. Se sijaitsee samassa pihapiirissä Kensingtonin palatsin kanssa, mutta sinne ei tarvitse maksaa sisäänpääsystä. Iltapäivätee Orangeryssa tulee myös paljon halvemmaksi kuin kuuluisassa the Ritzin hotellissa, jonne on tarkat pukeutumiskoodit (naisilla iltapuku?). Orangeryssa ei ole pukeutumispakkoa ja se on sisältä oikein kivannäköinen. Hyvällä säällä iltapäiväteen voi nauttia myös ulkona. Minulle tarjoilija toi ihanaa appelsiiniteetä sekä kolmikerroksisen tarjottimen, jossa oli erilaisia pieniä leivoksia ja leipiä. Oli ihanaa!
Keilahallin "ihanat" kengät
Teehetken jälkeen palasin kirkolle ja myöhemmin illalla lähdimme virkistäytymään työporukan kanssa. Kävimme keilaamassa ja sen jälkeen Gordon Ramsayn The Narrow -nimisessä pubissa syömässä. Itse miestä ei siellä näkynyt, mutta ruoka oli erittäin Ramsayn tyylistä.
Maanantaina minulla oli vielä vapaata ja nukuin todella pitkään. Myöhäisen aamupalan jälkeen lähdin käymään pienellä City Farmilla. Täältä Lontoon suuresta kaupungista löytyy pieniä kaupunkimaatiloja, tai ehkä pikemminkin kotieläinpuistoja. Niihin sisäänpääsy on yleensä ilmainen ja ne ovatkin lapsiperheiden/kaupunkilaisten suosiossa. Useimmissa on mahdollisuus ruokkia ja silittää eri kotieläimiä. 
Perjantaina minulla ja Mikolla oli tiedossa museokierros. Hyppäsimme bussiin ja menimme ensimmäisenä Imperial War museumiin, eli sotamuseoon. Sisäänpääsy sinne(kin) on ilmainen. Siellä sai yllättävän monta tuntia kulumaan ja se taisikin olla Mikon suosikkikohde koko reissun aikana. Ajattelin myös koko ajan, että tämä on sellainen museo missä iskän kannattaisi käydä jos joskus tulisi Lontooseen. Museossa oli erityisesti keskitytty ensimmäiseen ja toiseen maailmansotaan, mutta löytyi sieltä myös näyttelyitä kylmästä sodasta ja muista viime vuosien konflikteista. Samaten siellä oli oma näyttely lasten sodasta, joka kertoi lasten silmin toisesta maailman sodasta ja siihen sisältyi myös sisäänpääsy "perinteiseen" 40-luvun taloon. Tässä muutamia kuvia kyseisestä museosta:
