Iia leipoo!

(Iialta saatu lupa kuvan julkaisemiseen)

Minulla oli vielä eilen vapaapäivä, jonka vietin enimmäkseen kirkolla yskien ja niistäen. Täällä taitaa olla nyt jokin flunssaepidemia liikkeellä, sillä myös muutama muukin on sairaana. Katsoin myös elokuvan Notting Hill. Tänään minulla on iltavuoro, joten kävin aamupäivällä hakemassa Tescosta lisää nenäliinoja. Sillä välin Iia leipoi korvapuusteja ensimmäistä kertaa elämässään! 

Texmex-pitsa edelleen muistoissamme kummitellen odotimme innolla pullien valmistumista! Hyvää kannattaa odottaa, kuuluu vanha sanonta ja niin kannattikin. Tarkkailimme paisuvia ja kypsyviä pullia uuninluukun läpi. Ne näyttivät juuri siltä miltä pitääkin, siis korvapuusteilta. Kun vihdoin leipojamme päätti pullien olevan valmiita, olimme jo lautasten kanssa odottamassa tuoretta pullaa. Nenään leijaili ihana vastapaistetun pullan tuoksu ja malttamattomina otimme pelliltä lämpimät pullat! Annoimme niiden vielä hetken jäähtyä ja sitten haukkasimme... Ihania, tuoreita korvapuusteja! Suussa maistui hieman jauhoinen, mutta makea ja kanelinen makuelämys! Siis onnistuneita pullia meidän ensikertalaiselta! Hyvä Iia!

Maanantaipäivä Bathissa

Aamiaisen jälkeen pakkasin tavarani, kirjauduin ulos ja jätin rinkkani säilöön. Suuntasin ensin kohti Jane Austen centreä, joka löytyi helposti. Minulla ei ole karttaa Bathista, mutta vastaantulijat opastavat mielellään ja toisaalta Bathissa on paljon tieviittoja ja opasteita eri nähtävyyksille. Jane Austen centre aukeaa yhdeltätoista ja olin hiukan yli yhdentoista siellä. Siellä oli pieni matkamuistomyymälä, josta ostin kirjan Northanger Abbey, eli suomennettu versio on nimeltään Neito vanhassa linnassa. Kyseisen kirjan tapahtumat sijoittuvat Bathiin ja se on Austenin ensimmäinen julkaistu kirja. Ostin myös opiskelijalipun (n. 5 puntaa) Austenin elämästä kertovaan näyttelyyn ja siihen kuului myös pieni suullinen tietopaketti hänestä ja hänen perheestään.

Kierroksen jälkeen lähdin käymään roomalaisessa kylpylässä. Minun oli tarkoitus mennä sinne jo eilen, mutta se oli juuri menossa kiinni. Ostin sieltäkin opiskelijalipun, jolla pääsin myöhemmin vielä muotimuseoon. Niin ja en siis mennyt kylpemään, vaan kyseessä on yksi Pohjois-Euroopan parhaiten säilyneistä arkeologisista kaivauksista. Yllätyksekseni kylpylästä sai suomenkielisen esitteen ja kuulemma siellä on myös suomalaisia oppaita töissä. Bathissa on kolme kuumaa lähdettä, joista suurimman lähteen (ns. Pyhä Lähde) ympärille roomalainen kylpylä ja temppeli on aikoinaan rakennettu. Esitteen mukaan lähteestä tulevan veden lämpötila on 46,5 astetta. Jos seuraava kuvaamani video toimii, niin siinä on Pyhä Lähde, johon vesi pulppuaa syvältä maan uumenista:

Esitteestä:

"Suuri Allas"

"Roomalaiset valloittivat Britannian vuonna 43 jKr. ja perustivat kylpylän Bathiin. Se on rakennettu vuoteen 75 jKr. mennessä. Kylpylä sai nimensä kelttiläisen lähteen jumalattaren Sulisin mukaan. Sulis vastasi roomalaisten jumalatarta Minervaa. Roomalaisten lähdettyä pakanoiden temppeli hävitettiin ja kylpylä rappeutui ja hautautui. 1100-luvulla lähteen päälle rakennettiin King’s Bath, eli Kuninkaan allas, jota käytettiin terveyskylpyihin ja uimiseen. 1700-luvulla lähdevettä alettiin käyttää terveysjuomana. Ensimmäiset löydöt roomalaisesta kylpylästä tehtiin 1700-luvun alussa, mutta vasta 1880-luvulla suuri osa roomalaisesta kylpylästä kaivettiin esiin."

Roomalaisissa kylpylöissä naiset ja miehet kylpivät yhdessä, ja yleensä alasti. Seuraavassa tekstissä kerrotaan miten kylvetään pitkän kaavan mukaan roomalaisittain:

1. Undress in the changing room (apodyterium) leaving clothes and possessions in the care of a slave. 

2. Enter the warm room (tepidarium) where you would acclimatise to the heat.

3. Move to the hottest room (caldarium) where there might be hot tube for lying in or splashing oneself with. A bell might ring to summon the bathers when the water had reached the best temperature.

Sally Lunn

4. In some bath houses there was a small room of intense dry heat (laconicum) rather like a sauna.

5. The bather would be oiled, massaged and then scraped clean with a strigil. 

6. The bather then returned througth the rooms in descending order of heat and the experience might end with a plunge into a cold bath!

 Roomalaiseen kylpylään sai varata reilusti aikaa, jotta pystyi kaikessa rauhassa kiertämään sen. Kello oli noin kahdessa, kun lopulta lähdin sieltä. Kylpyläkierroksen jälkeen suuntasin välipalalle, sillä oikeastaan minulla ei vieläkään ollut nälkä tukevan aamupalan jälkeen. Löysin kuuluisan Sally Lunn’sin, joka on Bathin vanhin talo (n. vuodelta 1482). Sieltä saa kuuluisia ”Sally Lunn’s Buns”, eli pullia joiden resepti on yli 300 vuotta vanha. Heidän esitteessään pullaa kutsutaan täyteläiseksi, runsaaksi ja pyöreäksi leiväksi, mutta kutsun sitä nyt pullaksi. Niitä nimittäin saa sekä makeana, että suolaisena ja otin itse makean version, eli ”a toasted Sally Lunn Bun and butter, tribtree Jam (Strawberry or Blackcurrant). Se oli hyvää!

"You cannot visit Bath without experience the taste of the World Famous Sally Lunn Bath Bun"

Välipalan jälkeen lähdin kohti Fashion Museumia, eli muotimuseota. Oikeastaan kävelin vähän ristiin rastiin, sillä muotimuseo sijaitsi samalla suunnalla Jane Austen centren kanssa. Siellä on yleensä vaihtuvia näyttelyitä ja tulevien kuninkaallisten häiden takia tällä hetkellä esittelyssä oli hääpukumuotia pääosin 1900-luvulta. Hääpukujen lisäksi siellä oli esillä myös paljon muita vanhoja pukuja, vaatteita, hattuja ja kenkiä. Alla olevassa kuvassa on Silver Tissue Dress, joka on museon vanhin puku, noin vuodelta 1660.

Silver Tissue Dress

Museon jälkeen kävin vielä katsomassa Royal Crescent –nimistä upeaa rakennusta, joka on rakennettu kaaren muotoon. Sen jälkeen kävin hakemassa rinkkani Hiltonista ja sanoin hyvästit Bathille. Toivottavasti pääsen vielä joskus käymään siellä uudestaan!

Balleriina Alicia Markovan sandaalit

Aamupala Hiltonissa

Nukuin viime yön erinomaisesti, vaikka muutaman kerran heräsinkin yöllä niistämään. Liikenteen melu ei kuulunut yön aikana huoneeseeni ja itse asiassa ihmettelin sitä hiljaisuutta pitkän aikaa. Varsinkin Lontoossa melu on jatkuvaa, myös yöllä. Ikkunoissa taitaa olla vain yksi lasi, joten kaikki äänet kuuluvat kadulta selkeästi. Korvatulpat ovat kuitenkin hyvä keksintö tottumattomalle… Sen sijaan viime yönä sain nukkua sellaisessa hiljaisuudessa, johon olen Suomessa tottunut.

Aamulla lähdin huoneestani aamupalalle ja voi jestas mikä aamupala se oli! Voin valehtelematta sanoa, että paras mitä olen koskaan syönyt. Sitä iänikuista puurokulhoa en tainnut nähdä missään. Kun astuin ruokasaliin, tarjoilija kysyi minulta ensimmäiseksi että olenko syönyt täällä aikaisemmin aamupalaa. Kun vastasin kieltävästi, hän kertoi minulle mistä mitäkin löytyy. Sen jälkeen hän ohjasi minut pöytään ja tarjoili teetä ja appelsiinimehua. Pöytä oli valmiiksi katettu ja pöydästä löytyi valmiina voinappeja, kokoelma erilaisia hilloja/marmeladeja pienissä rasioissa sekä perinteiset suolat ja sokerit. Tosin sokeriakin löytyi vaaleana ja ruskeana. Sen jälkeen lähdin tutustumaan aamiaistarjontaan... Tarjolla oli perinteistä englantilaista aamupalaa; munakokkelia, paistettuja kananmunia (joissa keltuainen oli jätetty juuri sopivan verran pehmeäksi), makkaroita, sieniä, papuja tomaattikastikkeessa sekä paksuja ja suolaisia pekonisiivuja. Toisella pöydällä oli erilaisia viipaloituja ja paloiteltuja hedelmiä, joista pystyi kokoamaan itselleen hedelmäsalaatin. Siellä oli myös valikoima erilaisia jogurtteja. Kolmannelta pöydältä löytyi perinteiset murot yms. Saman pöydän päädyssä oli valikoima viinereitä, pieniä pasteijoita makealla täytteellä, isoja muffinsseja, kroissantteja jne. Neljäs pöytä sisälsi valikoiman englantilaista leipää ja toki myös lohta ja kinkkua ja muita leivänpäällisiä oli tarjolla. Juomavalikoimasta sen verran, että itse tutustuin tarkemmin omenamehuun, appelsiinimehuun sekä lasilliseen vettä. Omenamehu maistui omenamehulle, appelsiinimehu vastapuristetuille appelsiineille ja vettä oli tarjolla lasipulloissa, jotka olivat samanlaisessa metallisessa jääastiassa, kuin yleensä viinipullot. Tarjoilija oli sillä välin vienyt pöytääni teekannun ja tee oli niin vahvaa, että oikeastaan ensimmäistä kertaa elämässäni lisäsin siihen maitoa. Ruokailun edetessä tarjoilijat kävivät hakemassa käytetyt astiat pois. Tarjoilijoita oli muutenkin niin monta paikalla, että likaiset astiat eivät kauaa pöydällä odottaneet siivoamista. Se mikä vielä jäi mainitsematta, olivat hillopurkkien näköiset minilasipurkit, jotka sisälsivät mm. ketsuppia, majoneesia ja sinappia. Kaiken lisäksi ne eivät olleet uudelleen täytettävää mallia, vaan niissä oli etiketit paikalla, eli sellaisen etikettitarran joutui päältä irrottamaan, jotta sai kannen auki. Harmi että en ottanut kameraa mukaan, joten minulla ei ole niistä kuvia.

Erään kahvilan näyteikkuna

Ja tällä hetkellä kun siellä kuola suunpielistä valuen kuvittelette minut porvariksi, voin kertoa että maksoin tästä hotelliyöstä kera aamupalan alle 70 puntaa. Varmaankin puolet tuosta huoneeni hinnasta oli aamupalan hinta, oli se sen verran mieletön!

Ja kuten huomaatte, tämänkertainen blogipäivitykseni koski vain aamupalaa, sillä mielestäni se oli kokonaan oman kirjoituksen arvoinen. Huomenna kirjoittelen lisää kaikesta siitä, mitä Bathissa ehdin päivän aikana tehdä, nähdä ja kokea. Ohessa kuitenkin on muutamia kuvia, joita olen tämän päivän aikana Bathista ottanut.

Royal Crescent, Bath: Rakennettu 1700-luvulla, puolikaaren muotoinen

Ps. Tulin siis tänään illalla takaisin Lontooseen ja täysin yhtenä kappaleena. Tosin nyt kurkkukipu on alkanut vaihtua jatkuvaan niistämiseen.

Ihana, ihana Bath!

"Water is best"

Bath Abbey

Flunssa ei muuttunut miksikään Brightonin suolantuoksuisessa meri-ilmassa, joten aamulla laitoin tavarat kasaan ja kävelin juna-asemalle. Ostin lipun takaisin Lontooseen, jossa sitten vaihdoin toiseen junaan. Uudeksi ilmansuunnaksi tuli länsi, kun junan keula lähti kohti Bathia. Mutta jos katsotaan kartalta, niin Bath sijaitsee Lounais-Englannissa. Bath on kiinnostanut minua jo pitemmän aikaa, joten oli mahtava päästä vihdoinkin näkemään miltä tuossa kuuluisassa kylpyläkaupungissa näyttää.

Bath Abbey sisältä

Olin perillä vähän ennen kolmea iltapäivällä. Heti ensinäkemältä ihastuin Bathiin ja sen upeaan arkkitehtuuriin! Täällä on todella kauniita ja historiallisia rakennuksia. Sen lisäksi kaikki nähtävyydet ovat erittäin lähellä toisiaan, joten kävellen pääsee helposti paikasta toiseen. Lähdin ensimmäisenä etsimään hotellia ja pyörin kartan kanssa Bathin keskustassa jonkin aikaa. Ihmiset ovat täälläkin erittäin ystävällisiä ja eräs nuori nainen pysähtyi kohdallani ja kysyi olenko eksynyt. Onneksi suunta oli oikea, vaikkakin matkaa hotellille vielä oli parin minuutin verran! Yövyn tällä kertaa kuuluisassa Hiltonin hotellissa, josta varasin viikolla yllättävän halvan huoneen itselleni (jonkinlainen kevättarjous). Täällä on kai tällä hetkellä menossa välikausi, joten turisteja on yllättävän vähän liikkeellä. Kesäaikaan Bath on kuulemma todella suosittu turistikohde, jolloin hinnat taitavat olla huipussaan ja joka paikkaan täytyy jonottaa. Koska olin perillä täällä vasta iltapäivästä, en ehtinyt kovinkaan monessa paikassa vierailla. Kävin kuitenkin Bath Abbeyn kirkossa. Sisäänpääsy ei maksanut mitään ja kirkon sisällä sai kuvata. Sen lisäksi vain kiertelin ympäriinsä ihastelemassa kaupunkia. Huomenna olisi tarkoitus kiertää päivä täällä Bathissa ja käydä mm. Jane Austen -näyttelyssä ja paikallisissa museoissa. Hotellin vastaanotossa sanoivat, että laukun voi jättää päiväksi säilöön niin ei tarvitse sitä raahata ympäri kaupunkia. Toivotaan, että flunssakin alkaisi huomenna helpottamaan!

Hattukauppa

River Avon in Bath

Muumeja Brightonissa osa 1

Brighton

Terveisiä Brightonista! Minulla alkoi tänään neljän päivän vapaat, joten varasin hotellihuoneen Brightonista yhdeksi yöksi. En siis ole ollut Lontoossa tänään mielenosoitusten aikaan. BBC:n mukaan mielenosoittajia on tänään ollut Lontoossa 250 000 protestoimassa hallituksen säästöohjelmaa vastaan. Kyseisen säästöohjelman perusteella lakkautetaan kai satoja tuhansia työpaikkoja Britanniassa.

Mutta se protestoijista, palataan takaisin siihen miten olen yhtäkkiä Etelä-Englannissa, enkä Lontoossa. Minullahan on nyt takana 8 päivän työputki, joka meni yllättävän nopsaan. Se mitä en keskiviikkoillasta maininnut viime blogikirjoituksessani, on se että kävin ensimmäistä kertaa saunassa kirkolla! Oli ihanaa! Ainut vain että aikaisemmin illalla oli ollut miesten yleinen saunavuoro ja he olivat vääntäneet sähkökiukaan täysille. Hiukan poltteli takamusta kun istahdin saunan lauteelle!

Kenkäkauppa

Torstainakin riitti hyviä kelejä, joten suuntasin uudestaan Regent's Parkkiin kävelylle. Ilta meni töissä, kun leivoin pullaa. Perjantaina minulla oli aamuvuoro ja tein kotikäynnin, johon meni oikeastaan koko päivä. Ilta oli kuitenkin vapaana, joten pitkän ja hartaan pohdinnan jälkeen suuntasin yksin läheiselle leffateatterille ja valitsin illan leffaksi The Eaglen, eli sitä näytetään Suomessa kai Kotka-nimellä ja ikärajana on k-15. Briteissä näytti olevan k-12. Tykkäsin kyseisestä elokuvasta, vaikka siinä olikin vähän turhan paljon taistelua. Leffan jälkeen palasin kirkolle, pakkasin rinkkani, kävin suihkussa ja menin nukkumaan. Nukuin aika huonosti, sillä minulle alkoi perjantain aikana pukata flunssaa päälle. Nyt kurkku on kipeä, yskittää ja ääni on käheänä. Päätin kuitenkin flunssasta huolimatta lähteä matkalle, sillä varasin jo viikolla hotellihuoneen täältä Brightonista itselleni. Olin myös varannut halvan bussilipun tänne ja bussin oli tarkoitus lähteä Victorian bussiasemalta. Heitin kuitenkin bussilipun roskiin, koska kirkolla pelottelivat että en protestoijien takia pääse bussilla minnekään Lontoon keskustasta.

Merenrannan sileät pikkukivet

Tänään aamulla heräsin siis aikaisin ja lähdin rinkka selässä London Bridgen asemalle katselemaan, josko sieltä saisi junalipun Brightoniin. London Bridge ei sijaitse aivan ydinkeskustassa, joten sieltä oli turvallisempi lähteä ja toisaalta lähdin niin aikaisin ettei mielenosoittajista ollut tietoakaan. Sitä paitsi sieltä sai yllättävän halvan lipun, joten nyt kaikki tarkkana! Ostin lippuluukulta halvimman mahdollisen lipun, joka maksoi 10 puntaa. Siihen kuului myös paluulippu tälle päivälle, mutta koska jäin Brightoniin yöksi niin heitin paluulipun roskiin. Eli jos olisin tehnyt päivän retken Lontooseen, olisi hinta ollut vain 5 puntaa/väli. Ne liput oli vieläpä sellaiset joustavat, että ei ollut väliä millä junalla menee, vaan ne oli koko päivän voimassa. Jostakin syystä ne myi meno-paluulippuja halvemmalla kuin pelkkiä menolippuja. Ei siis välttämättä kannata ostaa junalippuja etukäteen, vaan ne voi saada samana päivänä ihan sopuhintaan juna-aseman lippuluukulta. Brightoniin oli reilun tunnin junamatka, joten sinne voi helposti tehdä Lontoosta päiväretken.

Brighton Pier

Huvipuistoalue

Perille päästyäni otin samantien suunnaksi merenrannan. Ja voi sitä ihanaa ja tuttua suolaista meri-ilmaa! Sää ei kuitenkaan ollut mikään parhain rantalomalle, sillä oli harmaata ja sumuista. Päivän aikaan kuitenkin selkeni ja aurinko kurkisteli pilven takaa. Oli aika kummallinen keli, koska aurinko häikäisi ja kuitenkin samalla oli sen verran utuista, ettei kovin kauaksi merelle päin nähnyt. Täällä merenrannalla ei ole hiekkaa, toisin kuin särkillä. Sen sijaan oli pieniä kiviä, jotka meri on hionut sileiksi. Istuin rannalla jonkin aikaa ja soitin mummulle. Oli tarkoitus soittaa jo perjantaina synttärionnittelut, mutta en ehtinyt oikein missään välissä. Sen jälkeen suuntasin rantaa pitkin Brighton Pierille ja voitte vain kuvitella hämmennykseni. Minähän en siis ollut lukenut mistään sen tarkemmin, että minkälainen laituri se on ja olin kuvitellut sen olevan oikein perinteinen satamalaituri,jossa on kiinni isoja ja hienoja veneitä. Tiedättekö te mikä se todellisuudessa on? No siis laiturihan se on, kiinni rannassa ja ulottuu merta kohti. Mutta sen laiturin päälle oli rakennettu pieni huvipuisto! Voin siis myöntää olleeni täysin väärässä, joten naurakaa pois vain. Sieltä löytyi laitteita aina vuoristoradasta kummitusjunaan. Sekä monenlaisia kojuja, pari pelihallia sekä mm. pallonheittoa. Niin ja sitten sieltä löytyi myös sellainen kiva koju, jossa pystyi kuvauttamaan itsensä vanhoissa vaatteissa ja sai oikein sellaisen vanhanaikaisen valokuvan itselleen. Ja niillä oli myös joku tarjous, että sai vielä avaimenperän omalla kuvallaan. No nyt kun siihen tarjoutui tilaisuus, niin pitihän sitä käydä kuvattavana! Taisin olla myös päivän ensimmäinen asiakas, joten pääsin heti. Minun jälkeeni sinne ilmestyikin sitten jonoa. Sain sellaisen hienon vanhanaikaisen mekon päälle, pitsihansikkaat, hatun sekä pitsivarjon. Kuvia otettiin monta ja niiden joukosta sain valita sellaisen kuvan joka itseäni miellytti eniten. Kuvasta tuli hieno!

Flash Back, old style photos!

-Jatkuu osassa 2, jossa selviää mitä ne Brightonin muumit on...-

Muumeja Brightonissa osa 2

-Jatkoa edelliselle blogikirjoitukselle-

Royal Pavilion, Brighton

Sen jälkeen kävelin vielä Royal Pavilionille, joka on entinen kuninkaallinen asuinrakennus ja varsin vaikuttavan näköinen. Sieltä sitten lopulta suuntasin hotelliin ja kirjauduin sisälle. Huoneeni ikkunasta on suora näkymä merelle, joten toivotaan että huomenna on kaunis ilma! Saisin sitten ihastella merimaisemaa heti herättyäni!

Sisäänkirjautumisen jälkeen istahdin hetken koneella ja kirjoittelin kotiväen kanssa. Tähän asti olen enimmäkseen ollut Mikon kanssa hotellissa yötä, joten tuntuu kummalliselta yöpyä hotellissa yksin. Viestittelyn jälkeen lähdin etsimään ruokapaikkaa ja löysinkin Amerikkalaisen hamppariravintolan ihan hotellin vierestä. Se oli sisustettu oikein Ameriikan malliin ja taustalla soi hyvää musiikkia. Ruoan jälkeen lähdin kävellen kiertelemään Brightonin keskustassa ja siellä oli todella ihania pieniä kauppoja ja putiikkeja! Sekä jonkinlaiset maalaismarkkinat, jossa myytiin kotitekoisia tuotteita.

JBS American Diner

Enkelikauppa

Näyteikkuna

Siellä kierrellessäni katselin enimmäkseen näyteikkunoita ja ette ikinä arvaa mitä näin eräässä näyteikkunassa! Muumikirjan!! Hämmästyin siitä niin paljon, että astuin sisälle kauppaan ja suuntasin kohti kirjoja. Ja kappas vain, sieltä löytyi monenlaisia muumikirjoja englanniksi. Oli mm. sarjakuvakirjoja sekä muumimamman reseptikirja täynnä suomalaisia ruokia! Sen verran mitä selasin sitä niin löytyi ainakin lättyjen ohje englanniksi! Ja kun olin päässyt kirjahyllyn lumouksesta irti niin huomasin, että viereinen hylly oli täynnä kaikkea muumitavaraa! Löytyi muumikuppeja (joita Suomessa monet keräävät), muumipehmoleluja ja niin edelleen. Kysyin myyjältä, että voinko ottaa hyllyistä muutaman kuvan ja sainkin muutaman kuvan otettua, kunnes kamera ilmoitti että nyt on kuvaukset tältä päivältä kuvattu... Juttelin vielä hetken myyjän kanssa ja sanoin että olen Suomesta. Samalla kysyin häneltä että miten heillä on niin paljon muumitavaraa myytävänä ja hän sanoi, että heidän pomonsa on muumifani ja tilaa Suomesta muumitavaraa heille myyntiin. Myyjä myös kyseli Suomen muumimaailmasta, mutta valitettavasti jouduin hänelle sanomaan etten siellä ole itse käynyt. Höh!Ai niin, ja sen valtavan hämmentyneisyyden takia en hoksannut edes katsoa, mikä sen kaupan nimi on. Mahdollisesti se kuitenkin sijaitsi Gardner streetillä, tai siinä lähiseudulla.

Hyllyllinen muumeja!

Tämän muumikaupan jälkeen jatkoin vielä jonkin aikaa kiertelyä ja hain samalla kaupasta strepsilssejä. Inhottava tuo kurkkukipu, mutta jospa se siitä. Kahdeksan aikaan oli jo pimeää, joten kävin tuossa lähellä ulkona kuvaamassa Brightonin iltavalaistusta sekä huvipuiston valoja (hain kaupasta uudet patterit, joten kamera toimi taas). Se näyttääkin todella hienolta näin illalla! Niin ja näen sen myös huoneeni ikkunasta. Nyt siemailen teetä, katselen telkkarista Brittien musiikkikanavaa ja kirjoitan blogia. Huomenna lähden täältä aamupäivästä ja jatkan matkaani Bathiin, jossa vietän toisen yön. Sen jälkeen palaan maanantaina takaisin Lontooseen.

Brighton Pier illalla

Mamma Mia!

Eilen työpäivän jälkeen suunnattiin Iian ja Jykän kanssa kaupungille metsästämään lippuja Mamma Mia! -musikaaliin illaksi. Saimme liput, jonka jälkeen menimme Hard Rock Cafeeseen syömään -taas. Tällä kertaa otin siellä fajitaksia, mutta se annos osoittautua pettymykseksi. Olen syönyt parempiakin.

Prince of Wales -teatteri

Puoli kahdeksalta illalla alkoi musikaali Prince of Wales -nimisessä teatterissa, aivan Piccadilly Circuksen vieressä. Teatteri oli hyvä ja saimme erinomaiset paikat aika ylhäältä, mutta keskeltä. Edessämme ei ollut ketään, joten näkyvyys lavalle oli todella hyvä.Esityksen aikana ei saanut kuvata, joten joudutte tyytymään lavakuvaan ennen esitystä. Mamma Mia! -musikaali perustuu ABBAn musiikkiin ja saimmekin nauttia monista kuuluisista hiteistä illan aikana. Musikaalista on tehty samanniminen elokuva, jonka olen myös nähnyt. Eilisillan perusteella voin kuitenkin sanoa että musikaali oli paljon paljon parempi verrattuna leffaan! Voin suositella, varsinkin niille jotka pitävät ABBAn musiikista. Musiikin lisäksi hienot lavasteet, upeat puvut ja hyvät esiintyjät kruunasivat illan kulttuurielämyksen!

Tälle päivälle oli luvattu +18 astetta ja aurinkoista ja kerrankin säätiedotus piti paikkansa! Minulla on tänään iltavuoro, joten aamulla päätin suunnata puistoon. Kävin viemässä paketin sekä muutamat postikortit (joku onnekas saattaa saada kortin lähiaikoina) postiin ja sen jälkeen hyppäsin metroon ja menin Regent's Park -nimiseen puistoon, jossa en olekaan aikaisemmin käynyt. Ihanaa miten paljon puistoja täällä on! Siellä saikin jo riisua takin pois päältä, sen verran lämmin oli! Regent's Parkissa sijaitsee myös Lontoon eläintarha, jossa en ole vielä käynyt. Täytyy suunnata sinne jonakin kauniina päivänä! Tänään nautin vain puistossa oleilusta ja luin kirjaa kuvassa olevan suihkulähteen luona penkillä. Tuo suihkulähde sijaitsee Queen Mary's Gardens -nimisessä osassa, joka oli hyvin hoidettu puistoalue. Kannattaa käydä Regent's Parkissa, jos joskus Lontoossa vierailette. Siellä on myös kesäteatteri, jossa on kesäaikaan teatteriesityksiä.

Queen Mary's Gardens

Loppuun vielä vähän ABBAa:

Alkaa H:lla ja loppuu S:ään, 7 kirjainta!

Harrodsin tavaratalo

Tavaratalo, josta voit ostaa mitä tahansa. Tavaratalo, jossa kaikki on ihan sikakallista. Tavaratalo, joka on kuuluisa ympäri maailman. Tavaratalo, johon pääset vain siististi pukeutuneena. Tavaratalo, johon itse menin farkuissa ja sinisessä, jo hiukan kulahtaneessa hupparissa. Varmaan arvasittekin jo missä olen käynyt, eli Harrodsissa!!

Iian jäätelöannos, £16,75

Tänään lähdin töistä aikaisemmin. Leivoin päivällä parit mustikkapiirakat ja kun sain ne valmiiksi, minut melkein käskettiin ulos! Oli kuulemma niin hieno ilma, ettei kannattanut tuhlata aikaani sisällä. Ja niin olikin. Aamulla oli harmaata, mutta päivällä alkoi aurinko paistaa ja lämmintä oli mahdollisesti n. 15 astetta. Iia ja Jykä muuttivat tänään omaan kämppään ja muuttamisen jälkeen suuntasimme porukalla Harrodsiin. Lähellä Harrodsia hoksasin, että mulla on päällä kulahtanut huppari ja farkut. Vähän mietin, että päästävätköhän mua ollenkaan sisälle, kun jostakin olin lukenut että sinne täytyy olla siististi pukeutunut. No näköjään se ei ollut niin tarkkaa, koska pääsin sisälle eikä vartijat lähteneet perään juoksemaan... Täytyy sanoa, että wau mikä tavaratalo! Ja vielä isompi WAU kun katsoi eri tuotteiden hintoja. Luksustavaroita, kalliita merkkejä, siitä on Harrods tehty. Ja asiakkaat ovat joko ökyrikkaita tai turisteja. Mielessä pyöri koko käynnin ajan yksi lause: ”Olisinpa miljonääri…” No en ole, joten tuotteet jäivät odottamaan sitä päivää, kun tilillä on riittävästi numeroita.

Italialaisia jäätelöitä

Jykän jäätelöannos, £17,85

Olimme kuullet aikaisemmin huhuja niistä Harrodsin jäätelöannoksista, joten etsiydyimme italialaisen jäätelöbaarin luo. Sieltä löysimme menun, jossa oli pelkkiä jäätelöannoksia. Ja voi jestas mitä annoksia! Otin itse Berry pavlova –nimisen annoksen, jolle hintaa tuli £14,45. Ja voin muuten sanoa, että oli hyvää! Ihan älyttömän hyvää! Tarjoilija kävi välillä kyselemässä meiltä, että jaksammeko syödä annoksemme. Ja mehän jaksoimme –tietenkin, olihan niillä hintaakin sen verran että mielellään söi koko annoksen. Lopuksi hän itse asiassa sanoi, ettei ole koskaan nähnyt kenenkään syöneen koko annosta… Nyt näki sen kerrottuna kolmella! Vähän kyllä epäilen, etteikö kukaan muu olisi omaa jäätelöään syönyt kokonaan… Mutta tarjoilijan ilme oli loistava! Ja hän vielä ihan tosissaan kysyi, että tuliko meille huono olo. Ei tullut.

Niinan jäätelöannos, £14,45

Jättijäätelöannoksien jälkeen päätimme lähteä sulattelemaan niitä Hyde Parkkiin. Suuntasimme kohti Serpentine-järveä, jonka kiersimme ympäri. Siellä aurinko meni jälleen pilveen ja pilvet valtasivat taivaan. Ei kuitenkaan satanut vielä ja keli oli edelleen lämmin. Pärjäsi hyvin ilman takkia, pelkällä t-paidalla ja hupparilla. Kävimme tällä kertaa katsomassa myös Dianan muistoksi rakennettua suihkulähdettä. Opastaulun mukaan siellä olisi voinut vaikka liottaa varpaitaan vedessä, mutta jätimme sen väliin.

Serpentine -järvi

Dianan muistoksi tehty suihkulähde

Kukkapenkkejä Hyde Parkissa

Hyde Parkin jälkeen kävimme vielä Tescossa iltapalaostoksille ja sen jälkeen tulin takaisin tänne kirkolle. Unohdin ostaa tänään postikortteja, joten täytyy ostaa niitä huomenna. Pitäisi taas muutamia kortteja kirjoitella ja lähettää kotosuomeen.Tämä päivä on hyvä päättää Haloo Helsingin biisiin: